Hyväksytty perustamiskokouksessa 6.6.2015
1. Jäsenyys
Alustassa
1.1.
Jäsenyyskriteeri
Alusta
on anarkististen ja antiautoritaaristen aktiivisten toimijoiden
muodostama järjestö. Alustan käyttökieli on suomi. Muunkieliset
voivat halutessaan liittyä, mutta kääntäminen ja tulkkaus ei ole
Alustan vastuulla.
Alustan
jäseniä voivat olla sekä ryhmät että yksityishenkilöt.
«Henkilöjäsen» tarkoittaa sekä ryhmän jäseniä että
yksityishenkilöitä jotka eivät kuulu ryhmään. «Yksilöjäsen»
tarkoittaa jäsentä joka ei kuulu mihinkään ryhmään. «Jäsen»
tarkoittaa ryhmää tai henkilöjäsentä.
Autoritaaristen
järjestöjen jäsenet eivät voi kuulua Alustaan. Tässä yhteydessä
autoritaarinen järjestö on järjestö joka pyrkii ottamaan haltuun
tai perustamaan valtiollisen vallan. Tällaisia järjestöjä ovat
esimerkiksi puolueet ja niiden nuorisojärjestöt ja puolueiden
nuorisotyötä tekevät järjestöt, ja eduskunta-, kunnallis-,
presidentin- ja europarlamenttivaaleihin osallistuvat järjestöt.
Myöskään näissä vaaleissa ehdokkaaksi asettuvat tai vaalityötä
tekevät yksilöt eivät voi liittyä Alustaan.
Ryhmät
ovat vastuussa jäsenistään ja näiden puoluepoliittisista
sidoksista. Jos ryhmän jäsen liittyy poliittiseen puolueeseen tai
näiden nuorisojärjestöihin tai osallistuu virallisiin vaaleihin,
tulee jäsen erottaa. Muussa tapauksessa koko ryhmä erotetaan
Alustasta.
1.2.
Jäsenten velvollisuudet
Jäseniltä
edellytetään pysyvää aktiivisuutta anarkistisessa liikkeessä,
mikä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi osallistumista johonkin
tapahtumaan tai protestiin tai julkaisutoimintaan vuosittain.
Erikoistapauksissa aktiivisuusehdosta voidaan poiketa.
Jäsenten
on toimittava Alustan periaateohjelman hengessä ja näiden sääntöjen
puitteissa.
Alustalla
on oikeus kerätä etukäteen ilmoittamansa jäsenmaksun. Alustan jäsenmaksu on työssäkäyviltä 10 €/kk, muilta 5€/kk.
Ryhmät vastaavat jäsenmaksun keräämisestä. Koordinaatioryhmä voi myöntää
vapautuksen, huojennuksen tai lykkäystä yksilöjäsenille
jäsenmaksun maksamisesta.
Lisäksi
Alustalla on oikeus erottaa jäsen, jos ilmenee ettei hän/se
kunnioita järjestön periaateohjelmaa tai sääntöjä.
1.3.
Jäsenten oikeudet
Jokainen
jäsen on oikeutettu osallistumaan Alustan toimintaan ja
päätöksentekoon, ja hänellä on pääsy kaikkeen Alustan yleiseen
tietoon. Jäsenellä on oikeus saada apua ja tukea poliittisiin
projekteihin muilta Alustan jäseniltä, ja henkilöjäsenillä on
oikeus liittyä johonkin Alustaan kuuluvaan ryhmään, ryhmän
sääntöjen puitteissa, mikäli sellainen toimii hänen alueellaan.
Tiedonkulusta Alustan ja henkilöiden välillä vastaa
lähtökohtaisesti ryhmä, johon henkilöjäsen kuuluu.
Alustan
jäsenet voivat ryhmiensä nimissä tehdä harkintansa mukaan
projekteja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tällöin projekteissa
pyritään edistämään horisontaalista päätöksentekoa ja tuomaan
anarkistinen poliittinen positio esiin.
Kaikki
Alustan jäsenet vastaavat itse omasta toiminnastaan.
1.4.
Ryhmä- ja yksilöjäsenet
Jos
paikkakunnalla asuu kaksi jäsentä tai enemmän, Alusta suosittelee
ryhmän perustamista. Ryhmän perustamiseen riittää kaksi jäsentä.
Alustan
ryhmät ovat lähtökohtaisesti kaupunki- ja kuntakohtaisia. Ryhmä
voi olla aluekohtainen, eli toimia yhtä kaupunkia tai kuntaa
laajemmalla alueella, mikäli tästä on ryhmässä konsensus.
Samalla
alueella tai kaupungissa voi olla useampia ryhmiä, mutta näiden on
ratkaistava keskinäiset erimielisyydet keskenään. Samalla alueella
tai kaupungissa olevilla ryhmillä pitää olla mekanismi
mahdollisten erimielisyyksien ratkaisuun, esimerkiksi ryhmien
yhteinen kokous.
Mikäli
kaupungissa on yksi tai useampia Alustan ryhmiä, kaupungissa olevien
henkilöjäsenten on liityttävä yhteen näistä ryhmistä.
Alustalla voi olla ryhmien ulkopuolisia yksilöjäseniä myös
alueilla joissa on ryhmä, mutta ryhmät vastaavat alueensa
erillisistä jäsenistä, esimerkiksi huolehtivat tiedonkulusta ja
ovat päätösvaltaisia erottamisten suhteen. Jos yksilöjäsen ei
asu yhdenkään alueellisen ryhmän alueella, päätetään erikseen
siitä mikä ryhmä on vastuussa tiedonkulusta jäsenelle.
Kaikki
periaateohjelman kohdat ovat yhtälailla tärkeitä. Sellaisten
jäsenehdokkaiden jotka ovat jostain kohdista erimielisiä on
listattava ja perusteltava kaikki tällaiset kohdat ja ylin päättävä
elin tai henkilöjäsenten tapauksessa hyväksyvä ryhmä ja
yksilöjäsenten tapauksessa koordinaatioryhmä päättää ovatko
nämä erimielisyydet niin pieniä, että jäsen voidaan hyväksyä.
1.5.
Eroaminen ja erottaminen Alustasta
Henkilöjäsen
voi erota suullisella tai kirjallisella ilmoituksella. Ryhmä voi
erota kirjallisella, konsensukseen perustuvalla ilmoituksella, ts.
ilmoituksella, josta ilmenee, että kaikki ryhmän jäsenet puoltavat
eroamista.
Ryhmät
ovat päätösvaltaisia erottamaan henkilöjäseniään ja
alueellaan asuvia yksilöjäseniä. Jäsen voidaan erottaa vain
seuraavista syistä:
-Periaateohjelman, sääntöjen tai muiden
päätösten rikkominen.
-Toisten jäsenten tai muiden
antiautoritaarien vahingoittaminen tai vaarantaminen joko
tietoisesti tai huolimattomuuden vuoksi.
-Jäsenmaksujen
laiminlyönti.
-Järjestön päätöksentekoon osallistumisen
laiminlyönti kahdessa peräkkäisessä yleiskokouksessa. Tyhjän
äänestäminen on myös osallistumista.
2.
Päätöksenteko Alustassa
2.1. Alustan päättävät
elimet
Alustan
ylimmät päättävät elimet ovat yleiskokous ja ryhmien välinen
konsensuspäätös.Ylimmät päättävät elimet saavat tehdä mitä
tahansa päätöksiä. Ne saavat muuttaa sääntöjä,
periaateohjelmaa ja edellisiä päätöksiä, kunhan muutokset eivät
johda ristiriitoihin muiden sääntöjen, periaateohjelman tai
voimassa olevien päätösten kanssa. Lisäksi Alustalla on
koordinaatioryhmä, jolla ei kuitenkaan ole valtaa erottaa jäseniä
eikä tehdä kannanottoja, ja jonka taloudellinen päätösvalta on
rajoitettu.
Mikäli ylimmän päätöksentekoelimen päätös
edellyttää aktiivista toimeenpanoa, vähemmistöllä on oikeus olla
toimeenpanematta enemmistön päätöstä, lukuunottamatta
jäsenmaksun maksamista. Vähemmistöllä ei kuitenkaan ole oikeutta
aktiivisesti estää enemmistöä toimeenpanemasta päätöstä.
Mikäli päätös koskee osallistumattomuutta johonkin toimintaan,
vähemmistö on velvollinen tottelemaan sitä.
2.2
Yleiskokous
Yleiskokous
järjestetään tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kerran
vuodessa.
Yleiskokous voidaan järjestää mikäli vähintään
kolmasosa ryhmistä kannattaa ehdotusta järjestää kokous.
Yleiskokouksen päivämäärästä ja alueesta ilmoitetaan
viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta. Tarkan paikan ja
aikataulun määrittelee joko koordinaatioryhmä tai erillinen
yleiskokouksen järjestäjäryhmä - jatkossa molempia kutsutaan
järjestäjäryhmäksi.
Jäsenten ehdotukset, jotka on lähetetty
järjestäjäryhmälle sähköpostitse
vähintään 6 viikkoa
ennen yleiskokouksen alkua pitää lisätä yleiskokouksen
esityslistaan. Mahdollisuuksien mukaan esityslistalle lisätään
myös tämän jälkeen tulleita esityksiä.
Yleiskokouksen
esityslista lähetetään kaikille jäsenille jotka ovat ilmoittaneet
Alustalle sähköpostiosoitteensa viimeistään kuukautta ennen
kokousta. Esityksiä jotka eivät ole ehtineet jäsenille
lähetettävään ohjelmaan voidaan käsitellä, mutta niiden
perusteella tehdyt päätökset ovat vain yleiskokouksen osanottajien
suosituksia, eivätkä koko järjestön päätöksiä. Näin siksi
että myös niillä jotka eivät pääse yleiskokoukseen pitää olla
tarpeeksi aikaa päätöksiin tutustumiseen ja niistä
keskustelemiseen, ja ryhmillä tulee olla tarpeeksi aikaa
imperatiivisten mandaattien keräämiseen.
Yleiskokouksessa
jokaisella henkilöjäsenellä on yksi ääni. Kokoukseen voi
osallistua kolmella eri tavalla — voi olla paikalla
henkilökohtaisesti, imperatiivisen mandaatin tai lähetetyn äänen
kautta. Imperatiivinen mandaatti on kirjallinen dokumentti joka
määrittelee miten edustajan tulee äänestää missäkin
tilanteessa. Alusta ei salli edustamista avoimella mandaatilla, jossa
edustaja päättää äänen käytöstä oman harkintansa mukaan.
Lähetetty ääni lähetetään sähköpostitse, ja siinä tulee
ilmoittaa yksikäsitteinen kanta. Yleiskokouksen alun jälkeen etänä
lähetettyjä ääniä ei lasketa.
Yleiskokous on
päätösvaltainen jos ainakin yhden päätöksen tekemiseen
osallistuu edustajia yli puolesta ryhmistä. Yleiskokouksen päätös
on hyväksytty jos siihen on päästy konsensuksella. Mikäli
konsensus ei ole mahdollinen, päätös tehdään 2/3 enemmistöllä
päätökseen osallistuneista henkilöjäsenistä. Tämä koskee
lähinnä tilannetta jossa imperatiiviset mandaatit ja etänä
lähetetyt äänet eivät ole yksimielisiä. Paikanpäällä
yleiskokouksessa voidaan järjestää uudestaan päätösehdotuksen
lauseita, korjata kielioppi- ja tyylivirheitä ja muotoilla asiat
käyttäen synonyymejä, mutta mitään sisällöllistä ei saa
lisätä eikä poistaa esityslistan esityksiin. Yleiskokouksiin
henkilökohtaisesti osallistuvat voivat myöskin tehdä
kompromissiehdotuksen yhden tai useamman ehdotuksen väliltä, mutta
tässä tapauksessa päätöksestä äänestettäessä kaikki etänä
lähetetyt äänet ja kaikki imperatiiviset mandaatit jossa
suhtautumista kompromissiin ei ole määritelty lasketaan
vastustaviksi ääniksi.
2.3
Ryhmien välinen konsensuspäätös
Kaikilla
Alustan ryhmillä on oikeus ehdottaa ryhmien välistä
konsensuspäätöstä mistä tahansa kysymyksestä. Vastuu muiden
ryhmien mielipiteen selvittämisestä on aloitteen tehneellä
ryhmällä. Päätös astuu voimaan heti kun kaikki ryhmät ovat sitä
puoltaneet, ja aloitteentekijäryhmä ilmoittaa kaikille ryhmille ja
koordinaatioryhmälle päätöksen voimaanastumisesta. Tässä
tapauksessa yksilöjäsenet eivät osallistu päätöksentekoon,
mutta he voivat keskustella ehdotuksesta järjestön sisäisillä
keskustelukanavilla ja
ryhmien kokouksissa.
2.4
Koordinaatioryhmä
Koordinaatioryhmä
toimii yleiskokousten välisenä aikana. Sillä on oikeus päättää
osasta järjestön rahoista, pitää jäsentietokantaa, valmistella
yleiskokousta, levittää informaatiota ryhmille ja yksilöjäsenille
ja toimeenpanna järjestön ylimpien päätöksentekoelimien
päätöksiä.
Koordinaatioryhmän päätöksentekomenetelmän
määrittelevät ylimmät päätöksentekoelimet, eikä sillä ole
oikeutta itse muuttaa tätä menetelmää.
Ryhmien on
kokouksissaan ilmoitettava kaikista koordinaatioryhmän
päätöksistä.
Kuka tahansa ryhmien jäsen voi liittyä
delegaatiksi koordinaatioryhmään, jos ryhmä ei tätä vastusta.
Ryhmällä
voi olla useampia delegaatteja. Ryhmä
voi myös vetää delegaattinsa takaisin koordinaatioryhmästä ja
vaihtaa sen koska vain. Koordinaatioryhmällä on oikeus tehdä
esityksiä yleiskokoukselle.
Koordinaatioryhmän
jäsenillä ei ole mitään erioikeuksia. Mikäli ryhmä ei puolen
vuoden kuluessa valitse delegaattia koordinaatioryhmään, ryhmä
menettää statuksensa ja jatkossa kaikki sen jäsenet ovat
yksilöjäseniä. Alusta voi asettaa myös muita sellaisia
velvollisuuksia ryhmille, joiden laiminlyönti johtaa ryhmästatuksen
menettämiseen.
Koordinaatioryhmä vastaa yksilöjäsenten
hyväksymisestä, paitsi jos vastuu yksilöjäsenistä on annettu
osittain tai kokonaan jollekin ryhmälle. Koordinaatioryhmällä ei
kuitenkaan ole velvollisuutta lähettää yksilöjäsenille muita
tietoja kuin tiedot yleiskokouksesta ja ryhmien välisellä
konsensuksella hyväksytyistä päätöksistä. Koordinaatioryhmässä
kaikilla ryhmillä on yksi ääni,
jonka se voi jakaa osiin delegaattiensa välille miten parhaaksi
tahtoo. Koordinaatioryhmän päätös on hyväksytty jos siihen on
päästy konsensuksella. Mikäli konsensus ei ole mahdollinen, päätös
tehdään ⅔ enemmistöllä annetuista äänistä.
3.
Alustan nimissä esiintyminenEsiintyessään
Alustan nimissä, henkilöjäsenen ei pidä sanoa mielipiteitä jotka
ovat ristiriidassa periaateohjelman, sääntöjen tai järjestön
päätösten kanssa. Omissa puheenvuoroissa kaikki sellaiset
ristiriitaisuudet sallitaan jotka on jäseneksi hyväksymisen
yhteydessä tai päätöksiä tehtäessä hyväksytty niin
merkityksettömiksi, että niillä
ei
ole merkitystä jäsenyyden kannalta.